Timo atsteekkien maassa

Pistävä lannankatku kyllästi Timon sieraimet. Hänen kurkkunsa oli kuiva kuin raastinrauta. Timon mieleen tulvahti piinaavan jyskyttävä tunne siitä, että näin on ollut joskus ennenkin.

Päänsäryn lomastakin hän tunsi, että kaikki keinuu jälleen. Timo raotti varoen toista silmäluomeaan ja ymmärsi, mistä lannanhaju on peräisin. Hän liikutti varovasti oikeaa kättään, koska vasen vaikutti olevan hautautuneena johonkin pehmeään ja lämpimään, eikä hän siksi raaskinut liikuttaa sitä. Oikea käsi vaikutti toimivan jotakuinkin normaalisti.

Seuraavaksi hän siirtyi arastellen puolikonttaavaan asentoon yrittäen samalla raottaa toista silmäluomeaan. Parahtaen vaimeasti hän luopui yrityksestä: jostain tulvi liikaa valoa Timon herkistyneille aisteille. Valonsäteet tunkeutuivat kuitenkin silmäluomien läpi pakottaen hänet selvittämään tilansa luonteen.

Saatuan silmänsä vihdoin auki hän kömpi ylös, horjahti sivulle ja kompastui johonkin, joka päästi etäisesti tutun vinkaisun. Timo mäjähti lattialle ymmärtäen kompastuneensa johonkin eläväiseen. Timo virkkoi: "Ai perkele, se olikin sika, ja iso sellainen!".

Hän koki pakottavan tarpeen paeta paikalta ja ryntäsi horjuen kohti aukkoa joka vaikutti uloskäynniltä tästä infernaalisesta tilasta, joka muistutti uskonoppineiden tarinoita helvetin kauhuista/esikartanosta. Kiivettyään ylös uloskäynnille johtavat portaat ja pakotettuaan sitä peittävän luukun auki hänen silmänsä sokaistuivat kirkkaasta auringonvalosta.

Sokaistumisesta huolimatta Timo kömpi ylös luukusta ja jatkoi päämäärätöntä ryntäilyään, kunnes kompastui johonkin ja tunsi päänsä iskeytyvän johonkin metallintapaiseen, ennen kuin hän menetti tajuntansa.

Seuraavaksi Timo heräsi paineentunteeseen kurkullaan, joka osoittautui sotilassaappaaksi, jonka omistajan piirteet alkoivat hahmottua Timon näkökenttään. Hän panu ensimmäisenä merkille, että tämä parrakas ja haarniskoitu saappaan omistaja näytti olevan yltäpäältä tuoreen oksennuksen peitossa.

"Sinä, kuka hyvänsä oletkin, joudut tekemään kovin töitä paratiisiin päästäksesi." sanoi ääni espanjaksi.

Seuraavien viikkojen aikana Timo tuli tietämään, että hän oli matkalla suuren meren yli kohti länttä, josta tutkimusmatkailijat olivat tuoneet tietoja aiemminkin. Hänen päivänsä kuluivat laivan kannen alla kahlittuna epäluotettavan, mutta joskus ystävällismielisen vanhan merimiehen kanssa. Kanssakäymisen myötä Timo hahmotti tuon ukon käyttämän kielen alkeet.