Osa 1
Osa 2
Osa 3
---
Iljettävä lemu levisi pyöreäksi holvattuun huoneeseen. Helvetinhurtta nuuhki Huttusen hiljalleen kuplien sulavaa torsoa, josta nousi mustanvihreää savua. Otus urahti, kohotti koipeaan ja virtsasi raiskaamansa miesparan maallisille jäännöksille. Nyt mustanvihreään savuun alkoi sekoittua psykedeelisen sinistä sumua, ja viimeisetkin lihat Huttusesta katosivat happolammikoksi.
Timo tuijotti näkyä silmät verestäen. Kun utu ylettyi hänen silmiinsä, hänen silmänsä alkoivat vuotaa vettä entistä enemmän happokatkujen ärsytyksestä. Hän käänsi katseensa lorottavasta koirademonista succubukseen, joka levitti kätensä kuin syleilläkseen lammikkoa, joka vielä minuutti sitten oli ollut Timon hyvä ystävä Huttunen. "Ja nyt, lemmikkini, tässä saat puruleluksesi iankaikkisuuden ajaksi tämän saastaisen sielun!" Lammikko alkoi hohtaa sinistä valoa, joka kuitenkin hälveni. Hirvittävä virnistys demonin kasvoilla muuttui hämmästykseksi.
"Kuinka? Se ei ole täällä?" Olento toisesta ulottuvuudesta keskittyi ilmeestä päätellen ankarasti johonkin, mutta sininen valo oli poissa. "MITEN KUKAAN VOI PAETA VOIMIANI?!" raivosi naaraspiru. Sen ääni repi Timon tärykalvoja, ja järkyttynyt Timo loksautti leukansa entistä ammommalleen helpottaakseen kipua. Demoni kohotti katseensa lammikosta Timoon ja kirkui "HYÖKKÄÄ!" Koira ei tarvinnut kahta käskyä. Timo näki hirvittävän otuksen sinkoutuvan ilmassa häntä kohti suu ammollaan ja obeliskia muistuttava penis tanassa. Timo kohotti kätensä suojaksi ja sulki silmänsä purren huulta.
Seurasi valkoinen valonhäivähdys ja olento muuttui kasaksi tuhkaa. Succubus alkoi käydä hysteeriseksi. Timo oli ällikällä lyoty. "MIKÄ SINÄ OLET!" demoni huusi ja otti askeleita kohti Timoa. Naarassaatanan raa´an seksuaalisuuden voima iski taas Timon tajuntaan, eikä mies tiennyt mitä tehdä. Hän vain toljotti odottaen kun häneen tarrattiin kiinni. Toinen käsi Timon kaulassa ja toinen käsi hamuten ruoskaa succubus tuli ottamaan omansa. Kun käsi lopulta tapasi succubuksen kupeella riippuvan ruoskan, muuttui ase valkohohtoiseksi ja demoni kirkaisi. Timo putosi lattialle. Pian hänet taas temmattiin ylös ja kauhea olento käänteli hänen päätään rajusti puolelta toiselle. "Nyt ymmärrän, te olette kirottuja" succubus sanoi ja pudotti Timon taas lattialle. "Teidän sielunne on tuomittu vaeltamaan, ei Ikuisen Tuskan Ulottuvuuksiin."
Timo ei ymmärtänyt mitään. Henkeään haukkoen hän yritti pakottaa ilmaa runnelluun ruumiiseensa. Kun vesi hälveni Timon silmistä, hän kohotti päätään. Succubus katsoi häntä hymyillen. "Se tarkoittaa sitä, hyvä syntiseni, että voimme... huvitella. Siitä onkin aikaa kun olen saattanut taidoillani ihmisolennon maan päällä mielipuoleksi nautinnosta." Succubuksen muoto alkoi väreillä, ja Timo toljotti näkyä silmät suurina. Siinä oli Timolle omituisen tuttu Vestan neitsyt jalat levällään, voihkimassa selällään lattialla. Sitten näky muuttui ilkosen alasti käsiään kutsuvasti ojentelevaksi atsteekkiprinsessaksi. Sitten sai muotonsa saksalainen kuvankaunis prinsessa, joka kainosti hymyillen kohotti hameensa helmaa. Toinen toistaan ihanammat naaraat vilisivät Timon silmien edessä houkutellen ja kutsuen häntä. Ilma oli eteerinen ja tukahduttavan kuuma. Timon kädet vapisivat, hänen reitensä kuumottivat ja silmät pyörivät päässä. Kuola alkoi valua pitkin suupieltä paksuina sylkinoroina. Kuului repeilevän kankaan ääntä kun Timon miehuus penetroi ensimmäiset esteet tieltään, tahraiset kalsarit ja päällyshousut.
Demoninen, viettelevä ääni kaikui kiviholvissa "Olen kaikki, mitä polttavasti haluat!" Kuolaa alkoi valua Timon toisestakin suupielestä hekuman hehkuessa hänen edessään. "Olen kaikki, mitä JANOAT!" Jano... jano... JANO! Timo älähti ja ajatteli kirkkaita ajatuksia. Yhtäkkiä pienessä huoneessa kuului kirkunaa ja sitten äkillisessä hiljaisuudessa kaikui lasin kilahdus. Keskelle lattiaa ilmestyi kyljellään oleva pullo kirkasta viinaa, joka pyöri hiljalleen kunnes pysähtyi. Huurut hälvenivät ja Timo katseli ympärilleen.
Huttusen hapokkaat jäänteet sulattivat hiljakseen syvempää kuoppaa lattialle. Timo köntysteli pullon luokse ja hoiperteli sitten juoma kädessään ex-Huttusen luokse. Tottunein elein hän iski pullon pohjan kyynärpäätään vastaan, korkkasi sen ja kaatoi pari tippaa höyryävään orgaaniseen happomassaan ystävänsä muistolle. Sitten hän kohotti pullon huulilleen, joi sen tyhjäksi ja röyhtäisi tyytyväisenä. Se oli helvetin hyvää viinaa, parasta, mitä hän oli koskaan nauttinut. Timo alkoi huojua humalasta ja uupumuksesta, kaatui turvalleen lattialle, sulki silmänsä ja sammui.
