Edellinen osa:
Osa 1
Taavi pallottelee talon katolla koripallolla. "Liisa on niin seksikäs. Luulen, että rakastan häntä", hän ajatteli. "Sitten, kun rikastun tarpeeksi huumeiden myynnillä, Liisa varmasti haluaa minut. Sillä hän rakastaa rahaa, ja sitä Timolla on." Samassa tumma varjo lankesi Taavin ylle. Taavi hätkähti ja nosti katseensa pallosta. Hänen edessään katolla seisoi Krister, katedraalikoulun kuuluisin huumekauppias. "Hei Krister, etsinkin sinua". "Niin varmaan", vastasi Krister. "Missä mun fyrkat, Taavi?" Taavi vastasi epäröiden: "Ne on tulossa". Krister risti käsivartensa puuhkaan ja tivasi painokkaasti: "Miten niin tulossa? Missä vitussa mun fyrkat?" Taavi alkoi panikoida: "Anna mulle viisi minuuttia, anna viis!" "Viis minuuttia? Mulla ei oo mitään vitun viittä minuuttia!" Krister tempaisi vyöltään puoliautomaatin, väänsi Taavin niskasta polvilleen painaen samalla kromatun piipunsuun tämän ohimolle. "MISSÄ VITUSSA MUN FYRKAT, TAAVI? HASSASITKO MUN FYRKAT?!?" Taavi vikisi. Timo ja Marko ilmestyvät katolle ja näyttävät kauhistuneilta. Hetkessä he ovat Kristerin kimpussa. "Viedään hänet poliisille", sanoi Timo Markon vääntäessä pistoolin Kristerin sormista. Liisa ja Liisan äiti ilmestyvät katolle: "Voi ei! Mitä täällä tapahtuu!" Timo ja Marko retuuttavat uhkauksia latelevan pipopäisen Kristerin pois katolta. Juuri ennen poistumista Timo ideoi: "Viedään hänet poliisiasemalle". Katolle jäävät Taavi, Liisa ja Liisan äiti. "Kuka tuo mies oli?", tivasi Liisan äiti. "Ei sillä ole väliä, hän on menossa selliin", Taavi vastasi. "Ei väliä vai? Tuo on vaarallinen mies!", intti Liisan äiti. "Kerro minulle kaikki", Liisa itki hysteerisenä. "Ostin vähän kamaa häneltä", myönsi Taavi. "Ostit huumeita? Minkälaisia huumeita käytät?", rääkyi Liisa. "Ymmärsit väärin", sopersi Taavi. "Tarvitsin vähän rahaa." "Minkälaista rahaa?", Liisa tiukkasi jo vihaisena. "Ei sillä ole väliä, hän on menossa selliin." Liisan äiti raivostui: "Miten niin ei väliä? Mies tulee tänne heiluttaen asettaan. Tuo ei ole mikään tapa hankkia rahaa." "Lopettakaa ajojahtinne!", parkaisi Taavi. "On aikakin, että joku jahtaa sinua", Liisan äiti sanoi. Liisa keskeytti: "Taavi on minun ja Timon kanssa", ja painoi Taavin rintojensa väliin. Taavilla alkoi jöpöttää välittömästi. Liisan äiti intti yhä: "Sellainen vaarallinen mies aseen kanssa katolla perimässä huumerahoja! Tämä ei käy, Taavi on nisti!" "Sä et ole vittu mun mutsi!", kirkui Taavi. "Kuules poikanen, näytän sinulle tupenrapinat!", raivosi Liisan äiti. Timo ja Marko ilmestyvät katolle. Timo ryntää Taavin luo ja puristaa Taavin rintaansa vasten. Taavin jöpötys voimistuu, mikä hämmentää häntä. "Oletko kunnossa, Taavi?", Timo kysyy. "Kyllä olen." "Oletko ok?", kysyy Timo. "Ei se ole, se vetää huumeita", kertoo Liisan äiti. "Anna olla, se oli virhe", rauhoitteli Marko tilannetta. "Sinun pitäisi tietää paremmin, Taavi. Sinut melkein tapettiin, Taavi", neuvoi Timo. Timo kaappasi Taavin kainaloonsa tuskaisesti päätään keinauttaen ja virkkoi: "Mennään kotiin".
Mikaela puhalsi Mikaa Timon sohvalla. Mikalla oli hassu ilme ja hän mussutti suklaata, rakkauden symbolia. Timo ja Petteri astuvat huoneeseen. "YLLÄTYS!". Miksi olette smokeissa ja miksi teillä on amerikkalainen jalkapallo?", parkaisi Mika. "Miksi olette sohvallani hässimässä?", kysyi Timo. "YLLÄTYS!", huusivat loput Liisan ja Timon ystävistä. Mika jähmettyi paikoilleen. Ja pian hän ryntäsi kalu tanassa ovesta ulos. "Keitä nämä hahmot ovat?", kysyi Liisan äiti. Hiljaisuus seurasi tätä retorista kysymystä, kunnes Mika kirmasi takaisin huoneeseen yhä juhlakunnossa. "Mun kalsarit", hän sanoi, ja nyppäsi alushousunsa Liisan äiti hyppysistä. "Olipa outo mies", tuumasi Liisan äiti Mikan pakaroiden jälleen vilkkuessa ovenraossa. Ovikello soi. Sisään astui Marko. "Hei Marko", tervehtivät kaikki muut paitsi Timo, joka huudahti: "Huttunen perkele! Näytät ihan vauvanaamalta!". Marko oli ajanut partansa ja paljastanut kierot savolaiset piirteensä. Samassa Taavi nyki Timoa hihasta. "Haluatko tietää, mitä Liisa ja Marko ovat puuhanneet sillä välin, kun olet ollut pankissa töissä tietokonealalla? Minä nauhoitin kaiken!" Taavi laittoi nauhurin pyörimään: "Jätä se friikki. Haluan kehosi, Liisa", sanoi Markon ääni. Liisan ääni vastasi: "Tule tänne, rakastajapoika." Timo kalpeni: "Menkää pois elämästäni! Menkää pois!" Kaikki muut paitsi Mikaela lähtivät. "Tiedätkö, mitä tarvitset?", kysyi Mikaela Timolta. "Tiedän", vastasi Timo, tyhjensi sohvapöydän yhdellä käden heilautuksella ja tyhjensi baarikaapin sisällön sen päälle. Ja alkoi kitata. "Olet oikeassa, tämä ON hyvää...", virkkoi Timo. Hetken kuluttua Timo yritti lääppiä Mikaelaa. Mikaela torjui lähentelyn ja poistui ovesta nauraen: "Ha-ha-ha". Timo lähti kömpimään yläkertaan arvellen löytävänsä sieltä jotain kosteaa. Päästyään makuuhuoneeseen TImon silmien eteen avautui kauhea näky. Huttusen karvainen perse hyllyi rytmikkäästi Liisan alastoman vartalon päällä. Sängyn päädyssä lymysi Taavi videokamera vasemmassa kädessään ja kalu oikeassa. "Nauhoitan kaiken, nauhoitan kaiken", hän hoki maanisessa kiihkossaan. TImo syöksyi sukkalaatikolleen ja kaivoi sieltä Kristerin kromatun puoliautomaatin. "Jumala! Anna minulle anteeksi. Kaikki pettävät minut!". Puoliautomaatti ei kuitenkaan pettänyt: se laukesi yhtä aikaa Huttusen kanssa. Luoti läiskähti Huttusen lihavaan pakaraan saaden sen väpäjämään. Puoliautomaatti laukesi uudestaan, Huttunen ei enää koskaan. Ikkunassa oli Krister kädessään savuava ase: "Olette vittu kuolleita miehiä! Ammuin jo Liisan äidin ja Petterin!" Samassa Taavi ryntäsi ikkunaa kohti televisio luotiliivinään. "Lopeta vainoamiseni!", hän huusi syöksyessään kuolemaan Kristerin ja television kanssa. Huoneessa oli hiljaista lukuunottamatta Huttusen ruhon alla korisevan Liisan ääntä. Timo poistui alakertaan, jatkoi ryyppäämistään ja sammui.
